Kokeiltiinpa tuossa Mirjan ehdottamaa tapaa, jolla saisi mahdollisesti
Kyöstin tekemään tarpeensa lumihankeen. Kyöstin tehtyä tarpeensa
paperille eteiseen nappasin ne talteen ja seuraavan ruokailun jälkeen
sujautin muovipussiin ja nappasin Kyöstin syliin. Ulkona kippasin
jätökset lumelle ja tamppasin itse jätösten ympärillä tovin pyörien
edestakaisin. Kyösti nuuhkaisi, mutta ei sen kummemmin keskittynyt itse
asiaan vaan hetken katseltuaan touhuamistani käsitti selvästikin
heilumiseni jonkinmoiseksi leikiksi; tarttui housunlahkeeseen
hampaillaan kiinni ja alkoi kiskoa. Arvelin yritykseni epäonnistuneen
ja jatkoimme matkaa (palatkaamme tähän kokeiluun uudelleen). Hyvä puoli
tässä oli se, että jos joku naapuri sattui katsomaan ikkunasta oli
hänellä varmasti erittäin mielenkiintoista katsottavaa. :)
Kiersimme rauhallisella pätkällä pienen lenkin Kyöstin ollessa irti.
Kyösti ei keskittynyt olennaiseen, siihen, että tekisi ne kakat
jonnekin sinne pihalle, vaan enemmänkin kyttäämään minua. Kulki koko
matkan vajaan puolen metrin säteellä jaloistani sivulla. Kuinka oiva
tilanne palkata ja opettaa kulkemaan nätisti vierellä. Täytyy huomioida
jatkossa. (Saisi kyllä keskittyä siihen toiseen olennaiseenkin siellä
ulkona...) Sisälle tullessa tuttuun tapaansa teki taas tarpeensa
paperille.
torstai, 16. marraskuu 2006
Kommentit